Sytykesipsit

Toisen tulipesän tultua meille törmäsin ongelmaan, joka on ollut jo tiedossa. Olen ihan surkea tulentekijä.. Pariin otteeseen mies on laittanut mut tulentekokieltoon, kun olen tuuskannut pannuhuoneessa pesän sellaiseen kuntoon ettei sinne tulia ole saanut kukaan sen jälkeen. Hups..

Saunan pesään aion saada tulet joka kerta kun se nakki mulle napsahtaa, joten piti tehdä näitä sytykkeitä kaiken varalta.

Ihanan helppoja ovat tehdä. Sulatin kynttilänjämiä vesihauteessa ja uitin vanulaput sulaan nesteeseen. Heti sitten kuivumaan leivinpaperin päälle.

Toimivuutta testasin heti samana päivänä kun käytiin makkaranpaistoretkellä. Hyvin toimii! Sytyke palaa riittävän kauan ja helpottaa siten muiden juttujen syttymistä. Suosittelen!

Vielä kun pakkaa nättiin peltirasiaan, niin johan on tulen teko yhtä juhlaa!

Sytyke kannattaa taittaa keskeltä ennen käyttöä, niin syttyy helpommin.

Nelli ei retkellä piitannut sytykkeistä, mutta makkaranpaistoa piti vähän tarkkailla....

Mukavaa viikkoa!

Käpykranssi

Syysloma on viittä vaille taputeltu ja siinähän se mukavasti meni sairastaessa..

Maanantaina iski noidannuoli selkään ja nyt vasta alkaa kipu helpottaa. Rauhallisesti on lomaa siis vietetty, mutta jotain kumminkin piti tehdä, kun lapsetkin oli lomalla. Käytiin geokätköilemässä ja vierailtiin kotieläinpihalla. Siellä olikin hauskoja villapossuja, joita en ollut ennen nähnyt missään.

 Ja enhän mä malttanut olla askartelematta..

Käpyjä on kerätty pitkin vuotta ja kaapissa notkui monta vuotta vuoroaan odotellut styroxpohja. Mitä näistä? No käpykranssi tietenkin! Ei ole vaikeudella pilattu tämä askartelu. Kuumaliimaa vaan käpyyn ja pohjaan kiinni. Lopuksi maalaus jos kokee sen tarpeelliseksi.

Mulla oli joukossa pinkkejä käpyjä edellisistä puuhasteluista, joten tuli kiva vähän epätasainen väri tähän kun valkoisella spraymaalilla suhuuttelin.  Joulukoristelaatikosta kaivoin vielä hopeakoristeen ympärille. Jouluksi sitten ulko-oveen!

Seuraavaksi pitää varmaan kokeilla tämän joulun hittiaskartelua käpyhyasinttia..

Palapelihuumaa

Rakastin lapsena palapelejä. Eikä rakkaus ole hävinnyt mihinkään!

Säännöllisen epäsäännöllisesti meillä kootaan palapelejä yhdessä ja yksin. Jouluna kokoelma karttuu vähintään yhdellä tai kahdella uudella laatikolla. Suosikkeja ovat 500-1000 palan palapelit. Löytyy meiltä myös pari 2000 palan peliä, mutta säilytysongelmien vuoksi niitä ei olla koottu kuin sen kerran.

Jos mulla olisi nyt se unelmien rintamamiestalo, olisi sen yläkerrassa mulla palapelihuone. Vaikka siinä hervottoman suuren askarteluhuoneen yhteydessä.. ;)

Nykyään saa niin kauniita palapelejä. Tykkään erityisesti sellaisista, joissa on paljon yksityiskohtia. Yksi suosikeistani on Colin Thompsonin värikkäät ja taitavasti piirretyt palapelit. Saattaa jopa olla, että joululahjapaketista kuoritaan yksi tällainen..

Syyslomaviikon kunniaksi on keittiön pöytää koristanut taas yksi kokoamisprojekti. Kuva oli aika passeli mulle. Kuin omalta työpöydältä otettu. 

Onkos siellä muita palapeliharrastajia?

Valotaulu

Ai hitsi kun on kivan näköisiä valotauluja some pullollaan.. Minäkin niin halusin ja totesin vaan että mistäs minä nyt sellaisen talokankaan keksin tähän hätään.. Kun heti tietenkin pitäisi taas kaikki saada..

Mutta sitten keksinkin jotain muuta.

Olohuoneessa oli järjestys vaihtunut jokin aika sitten ja musta mandalakangas oli saanut lähtöpassit. Kokeilin sen tilalle yhtä sun toista, mutta ei vaan natsannut mikään. Sitten muistin että olen kerran virkannut paperinarusta vanhaan taulunkehykseen "kankaan". Kaivoin sen esille ja laitoin valot taakse. Tiesin että väri on väärä, mutta kokeilin silti miltä se näyttää. No ei näyttänyt hyvältä, joten naruteos joutui spraypurkin käsittelyyn.

Valkoisella suhumaalilla teos muuttui siedettävämmäksi ja katselinkin taulua hetken niin. Sitten some aiheutti kriisin toinen toistaan upeammilla talokangastauluillaan ja innoissani aloin penkomaan kaappeja. Eikö tosiaankaan ole mitään, mistä voisi sellaisen taulun tehdä? Taloja ei näkynyt, mutta vastaan tuli vanha oksakangas ja kun se vielä oli juuri sopivan kokoinenkin ja lamput valmiiksi melkein oikeilla kohdilla, kehräsi Vinttikissa taas tyytyväisenä! ..

Kankaan alla on siis se virkattu verkkoteos lamppuineen. Oksakangas on vain muutamalla neulalla kiinni. En minä mitään talotaulua enää halua, tämä on paljon kivempi!

Tällainen valoteos oli ennen muutoksia:

Valoteos ennen maalausta

Maalauksen jälkeen

Virkattu paperinarupinta

Oletko sinä hurahtanut valotauluihin?

Värikkäät villapallot

Vähän iloa ja väriä tähän syksyyn!

Keittiön oksalle kipusi joukko villalankatupsuja. 

Huis pois kamala kaamos!

Geokätköily

Tälle syksylle ollaan löydetty uusi harrastus. Geokätköily on ollut jo kauan mietinnässä, mutta nyt  vasta saatiin aikaiseksi tutustua hommaan tarkemmin. Onhan se jännittävää ja koukuttavaa!

Ekana kertana tuli heti ulkoiltua tuplasti enemmän kuin oli tarkoitus, kun lähdettiin vaan pari etsimään ja sitten innostuttiin hakemaan pari kätköä lisää. Voin siis suositella, jos haluaa lisätä lähes huomaamatta liikuntaa arkeen.

Kätköjä on aika paljon jo tässä omalla kylällä, kävelymatkan päässä. Kännykkään saa sovelluksen, jonka avulla kätköjä on helppo etsiä ja merkata löydetyksi. Ja näitähän on ympäri maailmaa! Voi yhdistää kätköilyn aina reissuihinkin mukaan. Vielä ei olla tehty omia kätköjä, mutta sekin varmaan tullaan tekemään, kunhan pääsee nyt hyvään vauhtiin etsimisessä.

Tänään käytiin taas etsiskelemässä kun sääkin oli mitä parhain! 

Yksi kätkö oli paikassa, jossa en ollut koskaan ennen edes käynyt! 

Tosi kaunis paikka!

Oletko sinä tutustunut geokätköilyyn?

Heijastinkangas testiin

Saunaprojektin jälkeen on kiva tehdä vähän kevyempiä juttuja. Syksy onkin hyvää aikaa keskittyä askarteluun ja käsitöiden tekemiseen. Suosin erityisesti nopeita ja helppoja juttuja, eikä tämäkään paljon pähkäilyjä vaatinut..

Heijastinkangasta löytyi kaappien kätköistä iso pala ja sitä päätin nyt testata. Tein pari heijastinhapsua, jotka voi laittaa vaikka reppuun, laukkuun tai vaikka takin vetoketjuun. Leikkasin kankaasta ohuita suikaleita ja narulla kiinni klipsuun. Helppo laittaa paikoilleen ja ottaa pois.

Tein niille kaveriksi vielä pari sydäntä. Tässä kohtaa piti ottaa jopa ompelukonekin esille, mitä tapahtuu nykyään valitettavan harvoin.. Käsinkin heijastinkankaan voi huopaan ommella, mutta jälki ei ainakaan mulla olisi yhtä siisti. Kuvassa en ole vielä ommellut nappia paikoilleen, mutta tuohon keskelle se tulee ja samalla kiinnittyy hakaneula takapuolelle, josta voi laittaa sitten kiinni vaikka pipoon tai takkiin. Kangas heijastaa tosi hyvin ja sitä oli myös helppo työstää.
 
Näillä syyskeleillä ei liene mikään heijastinmäärä liikaa..

Valmistautumista hyggeilyyn

Syksyn myötä tekee kovasti mieli käpertyä sohvan nurkkaan.. Jos saisin valita, olisin nämä loka- ja marraskuun jossain lämpimämmässä paikassa. Mutta en voi, joten pitää keksiä erinäisiä selviytymiskeinoja pimeää ja märkää vastaa.

Yksi keino on kääriytyä pehmeään peittoon. Nyt onkin ilo kääriytyä, koska Jyskissä oli jokin aika sitten - 70 % alessa peitto, jota olen hypistellyt varmaan joka kerta kaupassa käydessäni. Hypistelyn sijaan peitto päätyi nyt ostoskoriin. 

Peitto on aivan ihana! Superpehmeä ja lämmin. Ajattelin että saattaa vähän pölistä, mutta ei kyllä pahemmin sitä tee. Peitto on myös koirulin suosikki ja meillä on välillä kiistaa, kumpi siihen kerkeää ennemmin köllimään..

Toinen vaihtoehto syysmasennusta vastaan on mennä saunaan, joka lämpenee harva se ilta..
Viikonloppuna olikin jo ensimmäinen kaveri-saunailta. Siitä virkistyneenä tsemppasin itseni laittamaan pihan ja terassin syyskuntoon. Nyt on hyvä fiilis! Sain pestyä jopa ikkunatkin, homman mitä olen siirtänyt ja siirtänyt.. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla keskittyä sisäjuttuihin ja hyggeilyyn!

Mitä sinun syksyysi kuuluu?